Unkari on ainoa viinintuottajamaa maailmassa missä puhutaan suomalaisugrilaista kieltä. Viinin tuotannon aloittivat roomalaiset jotka valloittivat
alueen jo vuonna 35 eKr. ja tonavasta tuli Rooman valtakunnan pohjoinen
raja. Madjaarit tulivat idästä Unkarin nykypäiväiväiselle alueelle 10.
vuosisadalla, ja marjojen viljelyn uusi nousu Unkarissa liittyy heidän
alueelle tulemiseen. Unkarin pohjoisosassa Tokajissa on noin 6000
hehtaaria viinitarhoja, jotka sijaitsee Zemplén vuoren rinteellä, missä
kasvatetaan vain vaaleita marjalajikkeita. Saksan ja Rooman keisari
Karl VI Hapsburg julisti Tokajin viralliseksi viinialueeksi vuonna
1737, ja se on yksi maailman vanhimmista viinialueista. Lämpimät
kesät ja kostea alkusyksy rohkaisevat botrytis jalohallituksen
muodostumista, mikä tekee Tokajista maailman kuuluisan makeista
Furmint ja Haršlevelü jälkiruokaviineistä, joita kutsutaan Aszúksi
(jalohallitus). Aszù marjojen määrä mitataan 27 litran puttony
nimisellä marjakorilla, joka lisätään tynnyriin (gönc – 136 L Tokaji
tynnyri) kuivaa viiniä. Käytetään 5 Puttnyos ja 6 Puttonyos versiota,
mikä tarkoittaa, että 136 litraan mehuun lisätään sitten 5 tai 6 korillista
jalohome marjoja, siten rikastamalla mehua sokerilla ennen viinin
käymistä. Käymisen jälkeen kypsyy viini vähintään 3 vuotta, joista 2 vuotta
tammitynnyreissä. Nämä ovat melko harvinaisia ja kalliita jälkiruokaviinejä,
jotka ovat olleet osa Euroopan hovien juomavalintaa vuosisatojen ajan.